Järjestöillä on tärkeä rooli kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjinä. Järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää työtä, tarjoavat mahdollisuuksia harrastaa, luovat tapahtumia jopa työpaikkoja. Erityisesti ne tarjoavat tukea ja apua yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille kuten mielenterveys- tai päihdekuntoutujille, ikäihmisille tai vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille, mutta ei pidä myöskään unohtaa liikunnan vapaaehtoisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaa kansansairauksien, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksien, sydän ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisevässä työssä.
Toimintaympäristön muutokset kuten koronavirus Covid-19, rakenteelliset muutokset kunnissa ja sote-uudistus vaikutuksineen edellyttävät myös järjestökentältä toiminnan uudistumista ja kehittämistä. Tulevien kuntapäättäjien on ymmärrettävä järjestötoiminnan tärkeys maakunnan asukkaiden hyvinvoinnille ja tuettava tätä työtä. Konkreettisesti se tarkoittaa mm. sitä, että järjestöjä on tuettava taloudellisesti ja tarjottava tiloja koontumista sekä toimintaa varten. Tiloja tulisi olla eri puolilla kuntaa, ja niiden tulisi olla maksuttomia, esteettömiä sekä terveellisiä.
Järjestöissä on suuri potentiaali, mutta valitettavan usein järjestöjen toimintaa tunnetaan vain pinnallisesti. Valituille uusille kuntapäättäjille onkin syytä esitellä järjestötoimintaa. Pohjois-Karjalan maakunnallinen järjestöjen yhteistyöryhmä Järjestöasiain neuvottelukunta JANE tekee työtä tunnettavuuden eteen. Maakunnassa tehtävät järjestökyselyt osoittavat, että järjestöjen ja kuntien yhteistyössä on kehitettävää, mutta kehitettävää olisi myös järjestöjen välisessä yhteistyössä. Suomalainen järjestökenttä on kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen välittämisen, vaikuttamisen ja auttamisen avustusjärjestelmä.
Tänä vuonna STEA-avustuksia myönnetään 80 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2026 avustusten määrä laskee jo 278 miljoonaan ja vuonna 2027 avustuksia myönnetään 252 miljoonaa, joka on kolmannes vähemmän kuin 2024. Kun valtakunnallista järjestörahoitusta leikataan näin merkittäväsi, on kunnissa ymmärrettävä tukea kolmannen sektorin toimintaa. Jo muutaman sadan euron tuella voi olla iso vaikutus järjestön paikallistoimintaan, ja kuntalaisten arkeen.